Miksi tekonurmi Varilaan?

Miksi Kumuri esittää pesäpallon tekonurmikenttää Varilaan ensi kesäksi?

Mitä pesäpallo on nyt ja tulevaisuudessa Sastamalassa?

Pesäpallon uusi nousu alkoi Sastamalassa toden teolla kesällä 2018. Syksyllä 2018 perustetun Sastamalan Kumurin toiminnassa oli kesällä 2019 jo noin 200 harrastajaa. Koronavuosista huolimatta pesiksen suosio näyttää vakiintuneen ja jopa kasvavan Sastamalassa koko ajan. Sarjatoiminnassa Kumurilla on jo nyt mukana E-pojat, D-tytöt, F-ikäiset, naiset ja Ladyt.

Vuosittain seura on organisoinut puulaakisarjan, jossa tänä kesänä pelasi kahdeksan joukkuetta eli noin sata pelaajaa. Tänä kesänä perustimme uutena F-ikäisten joukkueen sekä aloitimme pesisliikkaritoiminnan (4-7 vuotiaiden ”pesiseskari”).

Kumurissa olemme visioineet tavoitteita jo vuoteen 2023 saakka. Tällöin toiminnassamme on jo yli 400 harrastajaa ja lisenssilukumme ylittää 250. Sarjoissa pelannee 5-8 kpl juniorijoukkueita sekä miesten ja naisten maakuntasarjajoukkueet. Lady-Pesis on lisääntynyt entisestään, sillä kysyntää on paljon. Pesisliikkari on laajentunut useampaan kylään. Tavoitteena on myös puulaakisarjan laajeneminen lähikuntien kanssa.

Seuralla on kaksi suurempaa haastetta – toimijoiden määrä ja pelaamisen olosuhteet. Jotta seura voi kasvaa ja monipuolistaa toimintaansa suunnitelmien mukaan, tulee sekä valmennus että olosuhteet saada uudelle tasolle. Nykyinen toimijamäärä tulee Kumurissa triplata aktiivisella rekrytoinnilla ja kouluttamisella. Varilassa olevat peliolosuhteet tulisi korjata vastaamaan sarjapelaamiseen vaadittavia edellytyksiä. Merkittävin puute on sosiaalitilojen puute, sillä muualta saapuville ja omille pelaajille tulee kyetä tarjoamaan wc- ja pukutilat. Toinen olosuhdepuute on Varilan kentän pinta. Kenttäolosuhteiden kehittäminen on merkittävin teko pesäpallon olosuhteiden parantamiseksi Sastamalassa.

Miksi pesäpallon hiekkatekonurmikenttä Sastamalaan?

Täksi kesäksi Varilan hiekkakenttää kunnostettiin uudella kivituhkapinnoitteella. Tämä toimenpide on tuonut kaivattua ensiapua huonopintaisen kentän saamiseksi pelikuntoiseksi. Apu on tilapäinen. Toiminnan laajetessa on samalla kentän hoito lisääntynyt huomattavasti aiemmista vuosista. Kenttämiesten työaikaa menee kentän hoitoon paljon, tänäkin kesänä yli sata kertaa on kenttä lanattu ja piirretty. Kasvava harrastajajoukko ja kentän hoitoon lisääntynyt työaika puoltavat selkeästi pesäpallon hiekkatekonurmen rakentamista Varilan kentälle mahdollisimman pikaisesti.

Hiekkatekonurmia on rakennettu 1980-luvulta lähtien ympäri Suomea ja tällä hetkellä hiekkatekonurmi-pintaisesta pelialustasta nauttii jo yli sata pesispaikkakuntaa Suomessa. Hiekkatekonurmien puolestapuhujat ovat oikeassa valitessaan tämän ratkaisun. On tutkittu ja hyväksi havaittu mm. seuraavat seikat:

• Tekonurmen elinkaarikustannuksiin oleellisesti vaikuttava tekijä on suunniteltu käyttöikä. Tehdyn tutkimuksen (Jäniskangas, T., 2015) perusteella pesäpallokentällä tekonurmen nukan kuluminen on mittaustulosten mukaan ollut 0,2-0,7 mm/v. Pienehkö nukan kuluminen merkitsee tekonurmelle pitkää käyttöikää, kun huolehditaan pinnan hoidosta. Kuluneet kohdat (mm. kotipesä ja pesät) voidaan korvata uudella matolla ilman, että tarvitsee harkita kentän koko maton uusimista. Oikealla hoidolla (harjaus, imurointi) kentän käyttöikä voi olla yli 20 vuotta. Vanhimmat vielä uusimattomat hiekkatekonurmipintaiset pesäpallokentät ovat noin 20 vuotta vanhoja ja edelleen pelillisiltä ominaisuuksiltaan sopivia pesäpallokäyttöön. Vielä tämän jälkeen voi kentän paloja hyödyntää lähiliikuntapaikoilla. Esimerkiksi kumirouhetekonurmipintaisen jalkapallokentän keskimääräisen elinkaaren tekonurmelle on katsottu olevan 5-8 vuotta (Tekonurmiopas 2011).
• Hiekkatekonurmipäällysteiden oleellisimpana perusteena on ollut säätilan vähäinen vaikutus kentän peliominaisuuksiin. Sateet eivät haittaa peliä tekonurmen hyvän suodatuskyvyn ansiosta ja mahdollistaa pelaamisen niilläkin säillä, kun hiekkakentällä se ei enää onnistuisi. Hiekkatekonurmikenttä mahdollistaa pelaamisen huonoissakin olosuhteissa ja pidentää täten pelikautta sekä keväällä että syksyllä maantieteellisestä sijainnista riippuen kuukaudesta kahteen.
• Hiekkatekonurmen ansioista kentän hoitokulut pienenevät oleellisesti. On laskettu, että pelkillä hoitokulujen säästöillä kenttä maksaa itsensä takaisin 5-7 vuodessa.
• Kaikki kentät vaativat hoitoa, mutta hiekkakentän jatkuva lanaus ja piirtäminen vaativat huomattavasti enemmän hoitoa kuin hiekkatekonurmen säännöllinen harjaus. Puoltava seikka on ehdottomasti ympäristön kuormittumisen väheneminen kalkituksen ja suolauksen vähenemisenä.
• Tasalaatuinen pelialusta vähentää virhepomppujen määrän minimiin, joka puolestaan vähentää pelaajien loukkaantumisriskiä. Hiekkatekonurmikenttä on käyttäjälleen huomattavasti turvallisempi kuin hiekkapintainen kenttä.
• Pesäpallon hiekkatekonurmikenttä soveltuu myös hyvin koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Hiekkatekonurmikenttä mahdollistaa monitoimikentän ja se soveltuu talvella esim. luistinkentän ja hiihtämisen alustaksi. Hiekkatekonurmi soveltuu useille muillekin eri lajeille; esim. koripalloon, lentopalloon, jalkapalloon, salibandyyn tai maahockeyta varten.

Kentän tekonurmialueen minimipituus tulisi olla 116-117 m ja minimileveys 58-60 m. Tällöin kentälle sopii pituuden puolesta miesten kenttä ja toisesta päästä juniorikenttä sekä leveyden puolesta kaksi tenavakenttää poikittain. Nykyisen pesäpallokenttäalueen pituus on noin 114 m ja leveys noin 58 m, joten hyvin pienellä työllä pohja on valmis.

Edellisillä perusteluilla Sastamalan Kumuri esittää Sastamalan kaupungille toiveen hiekkatekonurmikentästä jo ensi kesäksi 2022, jotta kansallispelimme pesäpallon 100-vuotisjuhlavuonna olosuhteet kehittyisivät ja harrastaminen olisi mahdollista jatkossakin suunnitellulla tavalla.